Aalto-Basket pelasi näennäisen tasaisen ottelun sarjataulukossa jaetulla kolmannella tilalla olevaa PeU-Basketia vastaan. Ottelun ratkaisi lopulta isäntien ratkaisutarkkuus ja kovaprosenttinen heittopeli. Loppulukemat kirjattiin 92 – 73 PeU-Basketille.
Aalto-Basket on pelannut tällä kaudella monta tiukkaakin peliä, mutta näistä tiukoista peleistä hävinnyt kaikki. Ainoa voittokin tuli sarjan heittopussista PuHu:sta. Missä vika? Mikseivät tiukat pelit käänny Aalto-Basketin hyväksi. Jos jollain on tähän tiukka analyyttinen vastaus niin Aalto-Basketin valmennusjohto ottaa mielellään vinkkejä vastaan. Ainoat reunaehdot ovat, että treenimäärä ei nouse yli kahteen kertaan viikossa ja peluutuksessa säilyy niin kutsuttu “nuori suomi”- meininki.
Peli PeU-Basketiakin vastaan alkoi tasaisissa merkeissä ja pelin tempo säilyi koko ottelun varsin maltillisena kahdeksalla (8) pelaajalle otteluun lähteneelle Aalto-Basketille. PeU:n pisteet tulivat kaaren takaa, ja vaikka Aalto oli tähän varautunutkin niin kai se täytynee myöntää, että PeU-Basket liikutti palloa niin hyvin, että pallonliikkeen seurauksena Aalto-Basketin puolustus oli usein jo sirpaleina kun PeU-Basket pääsi tykittämään suht’vapaan kolmosen. Aalto-Basketia piti pystyssä kovat yksilösuoritukset, jotka kylläkin alkupelissä tulivat myöskin ihan hyvän pallonliikkeen jälkeen. Puoliajalle mentäessä Kaaresvirta, Himberg ja Saari olivat kuitenkin heittäneet kolmosensa niin kovalla prosentilla, että PeU-Basket pääsi pitkälle tauolle turvallisen tuntuisesta 49 – 31 johdosta. Tämä oli pienoinen ihmekin, koska kentällä tuntui, että Aalto-Basket oli varsin hyvin pelissä mukana. Erona kuitenkin oli se, että PeU heitti kovalla prosentilla sisään, kun taas Aalto nosteli välillä korin altakin rautoihin.
Puoliajan jälkeen pelin kuva pysyi varsin samanlaisena. Peu liikutti palloa hyvin ja löysi vapaat heittäjät, kun taas Aalto puski liian usein urheilullisten PeU:laisten syliin. Kuitenkin peli oli varsin tasaista vääntöä muuten ja kun Aalto-Basket ensimmäistä kertaa tällä kaudella kokeili paikkapuolustusta, niin Perniönkin peli saatiin hieman hyytymään. Aalto-Basket saikin tästä pienen kirin aikaiseksi ja kävi parhaimmillaan 15 pisteen päässä. Näin ero ei päässyt kasvamaan vaikka ottelun voittajasta ei enää toisella puoliajalla ollutkaan epäselvyyttä.
Eron ratkaisi ennen kaikkea tällä kertaa voittajien kovat heittoprosentit, parempi pelikirja ja kokenemmat pelaajat jotka heittivät kovatkin ratkaisut korkealla prosentilla. Propsit pitää antaa kuitenkin myös PeU:n junnuosastolle, joista varsinkin Patrakka, Jarhio ja Saari jäivät mieleen ratkaisuvalmiina pelaajina. Erityisiä ongelmia Aalto-Basketin puolustukselle aiheutti varsinkin Patrakan ja Jarhion vikkelyys pick’n roll tilanteissa Myös Saari käytti vapaat heittopaikat hyvällä itseluottamuksella.
PeU:n amerikkalaispelaaja oli yllättävän urheilullinen ja nopea ensivaikutelmaan nähden. Nähtiinpä ottelussa pari komeaa donkkia ja blokkiakin Lawrencen toimesta. Kuitenkin jotenkin JÄNNÄ välimallin pelaaja, joka ei oikein ole takamies, mutta ei kuitenkaan iso pelaajakaan.
PeU:n paras oli kuitenkin Kaaresvirta, jonka pitkä pääsarjakokemus näkyi kovina ratkaisuprosentteina ja tilannekovuutena. Aalto-Basketin paras oli ehdottomasti tällä kertaa Roslund joka uurasti molemissa päissä kenttää, osuen tässä ottelussa erintomaisesti läheltä ja kaukaa.
Mikä tästä neuvoksi? NO ainakin voitot tekisi ihan hyvää itseluottamukselle. Ja saunailta tottakai!!!
