Allekirjoittanut matkustaa pohjoisen taikajunassa koko jouluaattoa edeltävän päivän, joten tässä Tikkurilan ja Rovaniemen välisellä “korpitaipaleella” on hyvä summailla Aalto-Basketin kulunutta syksyä ja ensimmäistä sellaista valtakunnalisessa divari B:ssä. Myös pienoinen pisto sydämmessä vaatii kirjoittamaan, niin monet raportit tuli väännettyä syyskauden aikana pienessä ketutuksessa tappion jälkeen, että niistä ei varsinaisia kielenkäytön helmiä tullut. Tuskin tästäkään tulee. Lopussa Aalto-Basketin lahjatoiveet joulupukille
Otsikkokin sen kertoo. Aalto-Basket suoritti koko syksyn hieman alle tasonsa- tarkemmin sanottuna olisi tarvittu viisi pistettä ottelua kohti enemmän ja Aalto-Basketilla olisi ollut yhden voiton sijasta kuusi voittoa joulutauolle lähdettäessä. Kaikki 5 pisteen marginaalilla loppuhetkillä olleet pelit on siis syyskauden aikana hävitty. Ero ei ole ollut parketilla suuri mutta sarjataulukossa sitäkin suurempi. Lisäksi tontut ovat kannelleet isolle pukille pikku pukkien Takalan ja Goussevin toiminnasta syyskaudella Helsingin yössä ja tästä syystä Aalto-Basket ei ole antanut pukille mitään muita lahjamahdollisuuksia kuin kääriä siihen pakettiin hyvin pienen pehmeän jäniksen. Sen avulla lähdetään sitten puristamaan voittoja kevätkaudella näistä tiukoista väännöistä korisparketilla ja Helsingin yössä.
Kuluneen neljä kuukautta kestäneen märän pimeyden, jota myös syksyksi kutsutaan, aikana Aalto-Basket on heittänyt enemmän kiviä kuin mestaajat vuosien 500 eaa – 2017 jaa välisenä aikana. Luulisi että kaikki avionrikkojat, murhamiehet, pedofiilit ja väkisinmakaajat olisivat jo loppuneet Leppävaarasta, mutta silti vain Aalto-Basket kivittää. Syy tähän on hieman epäselvä. Ei se ainakaan siitä voi johtua, että Aalto-Basket treenaa niinkin usein kuin kaksi kertaa viikossa. Eikä siitä, että useimmissa treeneissä heittoa ei ole harjoiteltu yhtään, vaan heti on siirrytty pelaamiseen. Ainakaan siitä se ei voi johtua että joukkueen parhaimmat heittäjät ovat päättäneet täyttää maapallon jälkeläisillään ja jäädä sitten kotiin isäilemään. Näidenkin syiden jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että on silti hienoinen mysteeri miksi Aalto-Basket on heittänyt syksyn niin huonosti. Kyllä ne heitot treeneissä uppoaa ja viskaisuja lähtee ainakin kaksi kertaa yhtä usein kuin peleissä. Ehkä tämä on niitä henkimaailman juttuja. Koska eihän se mitenkään voi johtua siitä että vastustajissa olisi parempia puolustajia kuin Aalto-Basketilla. Se ei ole mahdollista. 23,8% kaaren takaa on kuitenkin sellainen luku, että siitä on mahdollista mennä vain ylöspäin, joten pitänee vaan jatkaa kivien viskomista kunnes joku niistä läsähtää. (Pliis Jokke ja Ilkka tulkaa pelastamaan meidät, ja Antti ei olla vihaisia sulle jos vaan vaihdat EBT:stä takaisin Aallon väreihin). Näin joulun alla uudestaan luettuna tästä tuli aika uskonnollisen kuuloinen kappale, vaikka ei tarkoitus ollutkaan. Toivotaan siis että tammikuussa Aalto-Basketin treeneihin marssii kolme kuningasta (Heiskasta), joista yksi tuo mirhaa, yksi kultaa ja yksi osaa vaikka viskoa kolmosia. Tämän lisäksi Aalto-Basketin vapariprosentti on tällä hetkellä sitä luokkaa (56,8%), että on pienoinen ihme ettei mikään sarjamme joukkueista ole alkanut pelata “hack the Aalto-Basket”- taktiikalla koko ottelua
Huonojen heittoprosenttien lisäksi Aalto-Basetilta puuttuu tällä hetkellä pelillinen johtaja. Aalto-Basketin aikalisät muistuttavat nyt Game of Thronesin valtapeliä, jossa jokainen pyrkii rautaiselle valtaistuimelle viiden sekunnin ajaksi. Vielä ei ole kuitenkaan alettu lahtaamaan pyrkyreitä. Kunnioitetusta taktisesta kuninkaastamme tuli luopio, kun hän vaihtoi Jyväskylän Veikkojen riveihin täksi pelikaudeksi. Tekisi mieli sanoa, että takaisin ei ole tulemista, mutta tuu säkin pliis Jukka takaisin. Starkien sukuun kuuluva Rasmus “ROB” Roslund on pelannut vahvan syyskauden ja auttanut Aalto-Basketia paljon kummassakin päässä kenttää, mutta aikalisien kuninkaaksi ja kentällä äänelliseksi johtajaksi ei vielä hänestäkään ole ollut. Katsotaan nouseeko keväällä rautaiselle aikalisien valtaistuimelle uusi kuningas ja ansaitseeko hän insinöörien kunnioituksen.
Kuten aiemmissa kirjoituksissa on useasti sanottu, joulutauko tulee Aalto-Basketille hyvään paikkaan. Onhan nyt tiheä kaksi kertaa viikossa treenitahti saanut jo osan Aalto-Basketin pelaajista uupumaan. Kuitenkin profeettamme Hautala lupasi, että kevätkaudella enemmän treenavien joukkueiden (eli kaikkien muiden) jalka alkaa painaa ja Aalto-Basketin rymistely väsyttää entisestään playoff-viivan tuntumassa majailevat joukkueet.
Joulupukilta toivomme kuitenkin:
– Taktista osaamista tiukkojen pelejen loppuihin
– Onnistumisia kaaren takaa
– Hyvää mieltä ja asennetta pelaajille syyskaudesta huolimatta
– Saunailtoja
– Voittoja
– Heiskasia (Jos ei nyt ihan kolmea saa, niin anna edes kaksi)