Porvoon ryöstöretki oli tuttuun tapaan vaihteikas ja villi, eikä jännitykseltä säästytty tälläkään kertaa. Tyypilliseen tapaan, Tarmo toivotti vierasjoukkueen tervetulleeksi kotiluolaansa illan jo hämärtyessä kahdeksan paikeilla. 15 minuuttia ennen pelin alkua oli kuitenkin ongelmia: yli puolet Aallon joukkueesta eivät vieläkään olleet löytäneet pelipaikalle. Aron Dahlbergin pelinluku liikenteessä oli osoittautunut olevan samaa tasoa kuin tyypillisen AB pelaajan kentällä – lähellä nollaa.

No peli pääsi kuitenkin alkamaan ajallaan. Vastaan astui omien sanojensa mukaan iäkäs Porvoon Tarmo, jotka olivat kuitenkin tuoneet kaksi 15-vuotiasta kokelasta tutustumaan M2D:n taikaan.

Ylösheitosta alkoi Aalto-Basketin ensimmäinen alamäki. Aivot oliviat itse kullakkin jääneet toimistolle, kirjastolle tai kapakkaan. 4 min pelattu ja taululla 12-0 kotijoukkueen hyväksi. Sellainen alku kaudelle siis…

No, ensimmäistö sarjapeliään valmentava päävalmentaja tunnisti oman virheensä: innostuneena uusien isojen pelaajien liittymisestä joukkueeseen, oli kentälte löydetty 3x PF ja 2xSF. Ei muutakuin vaihtoruletti käyntiin ja peli-ilme naamalle.

Ryhdistäytyminen tuotti tulosta, kun ensimmäiselle tauolle marssittiin lukemissa 12-13.

Toisella jaksolla peli kulki tasaisen huterasti kummallakin joukkueella. Valopilkkuna mainittakoon, että Porvoon juniorit selviytyivät erinomaisesti pienestä paineesta, joilla heidän m2D valmiuksiaan testattiin.

Kolmas erä sitä samaa ja tavallista: kaikesta yrityksestä huolimatta Aalto ei kyennyt nostamaan oman pelinsä tasoa unisen katukoruksen yläpuolelle. Jotain positiivista kuitenkin: levypallot alkoivat tippua hyökkäyspäässä ABn isojen pehmeisiin käsiin. Näinollen neljännelle jaksolle lähdettiin johdosta, vaikkakin alle kaksinumeroisesta.

Kun Coach K(anerva) oli jo käyttänyt kaiken taktisen älynsä rippeet, oli aika motivoida joukkuetta porkkanalla. Uudistunut kokoonpano ei nimittäin tuntenut Porvoon retkien kohokohtaa, eli pelin jälkeistä vierailua paikallisessa purilaisravintolassa. Jälkkärijädet olisi ansaittava voitolla.

Ja voittohan sieltä tuli, muttei missäön tapauksessa helpolla. Tarmo jatkoi kolmosten upottamista sellaiseen tahtiin, ettei Aallon johto ikinä noussut edes kaksinumeroiseki. Lähellä käytiin jooa sanaharkan muuttumista huudoksi, kun tuomari vihelsi 5 sekunnin rikkeen päätyrajastötöstä, Aallon valmentajan ja kaikkien pelaajien käytettyä noin kymmenensekunttia aikalisän pyytämiseen pöydältä ja tuomareilta. Tästäkin selvittiin puhumalla.
Torstai illan huumaa riitti siis noin 39 miinuuttia ja 30 sekunttia, kunnes vihdoin oli selvää, että Tarmo oli lyöty ja Ryöstöretki menestyksekäs.

Ei muuta kuin mäkkärinkautta kotiin ja kohti perjantai aamun herätystä.